lauantai 9. marraskuuta 2013

Ekaluokkalaiset ja iPadit

Meillä oli koululla viikon ajan 16 KuumaTVT-hankkeen iPadia lyhyellä visiitillä. Yritimme hyödyntää tämän mahdollisimman hyvin kaikilla luokilla, mutta niin vain kävi, että ykköset pääsivät kokeilemaan laitteita vasta perjantain viimeisellä tunnilla, eli heidän lukujärjestyksen mukaisella tvt-tunnillaan.

Olimme harjoitelleet kirjaimia MollaABC- ohjelmalla pc-koneillakin, mutta halusin näyttää, kuinka hauskaa ja vaivatonta se on kosketusnäytöllä. Pareittain työskennelleet oppilaat valitsivat vuorotellen yhden kirjaimen, sekä isot että pienet kirjaimet ja kaksi toistoa.


Vieruskaveri tarkkaili luokkatoverinsa harjoittelua ja valitsi valmiiksi seuraavaa omaa kirjaintaan.





Minä olin suunnitellut tunnin vähän huonosti, sillä oletin, etteivät ekaluokkalaiset osaa käyttää samoja sovelluksia, joita olin kokeillut isompien kanssa. Huono suunnittelu näkyi siinä, että he kyllästyivät Mollaan jo vartin päästä ja minä siinä sitten ihmettelin, että mitähän seuraavaksi.

Isommat olivat jo tehneet padeillä sarjakuvia sovelluksella nimeltään Script Designer...vai oliko se Designer Script? Hätäpäissäni aloin sitten esitellä sitä ykkösille dokumenttikameran välityksellä. Ja taas sain tarkistaa omia ennakkoasenteitani: ekaluokkalaiset lähtivät saman tien suunnittelemaan sarjakuviaan! 


Sovelluksessa valitaan ensin, kuinka monta ruutua sarjakuvaan tulee. Sen jälkeen kuhunkin ruutuun lisätään kuva. Me nimenomaan otimme kuvat padin kameralla, niitä ei esimerkiksi piirretty.


Kun kuvat oli lisätty, oppilaat valitsivat mieluisia puhekuplia tai muita tehosteita. Joku tarvitsi apua kirjoittamisessa, mutta muuten ykköset osasivat toimia hyvin omatoimisesti.


Minun ja avustajan rooli oli lähinnä hiippailla ympäri luokkaa ihailemassa tuotoksia. Valmiit sarjakuvat lähetettiin minun sähköpostiini, koska en siihen hätään keksinyt mitään muutakaan keinoa siirtää niitä talteen pc-koneillemme. Onnistui hyvin!


Ja tässä vielä malliksi yksi tuotos. Meitä aikuisia pyydettiin poseeraamaan ja ilmeittemme ansiosta tarinan otsikoksi tuli "Outoja hep(p)uja". 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti